keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Road trippin' with Möhkis







Heissan! Käytiin Möhkön kanssa vähän pohjoisemmassa läheisiä ilahduttamassa läsnäolollamme. Mut ihan ensteks ennen sitä me kävimme kumppanini kanssa hänen serkkunsa häissä Kajaanissa ja seuraavana päivänä mä ja Möhköfantti matkasimme kahdestaan Ouluun.




Uupunut reissaaja

Ensimmäinen päivä Oulussa edellisen päivän hääjuhlinnan jälkeen oli aika unista. Niin voi käydä, jos ennen häitä on nukkunut alle viiden tunnin yöunet ja valvoo sitten lähes 22 tuntia. Joo, kumma että seuraavana päivänä väsytti. Möhkis ei valvonut läheskään niin paljon, mutta uinahti silti junamatkan jälkeen sohvan käsinojalle. Voi toista.

Reilu viikko siinä hujahti ja eilen tultiin takaisin kotiin. Mukava reissu oli. Ja kaiken lisäksi vielä hyödyllinen:


Koska vyyhdinpuut...




...ja kerijä.
Luksus, joka puuttuu kotoani.









Olenko se vain minä vai tuleeko kellekään muulle tästä mieleen avokado?



Kun kävin toissa kesänä avopuolisoni kanssa Virossa ostamassa useamman vyyhdin vironvillaa, en miettinyt ihan loppuun asti sitä työn määrää, mikä niiden kerimisestä syntyy. Eihän niitä tietty tarkoitus olisi muutenkaan kerralla laittaa rullalle, mutta oon huomannut, ettei mulla ole syntynyt kovin suurta mielenkiintoa aloittaa yhtään projektia näillä langoilla...


Onneksi on sukulaisia, joita käyttää hyväksi jotka antavat lainata välineitä. Nyt sitten on ees kolme vyyhtiä päihitetty kerän muotoon. :) Vielä on paljon kerittävää, mutten halunnut raahata matkatavaroisssani about kolmea kiloa lankaa. Piti kuitenkin mukaan mahduttaa vaatteita, joita ei ilmeisesti mielestäni koskaan voi olla reissussa liikaa (tämän johtopäätökseni tein matkalaukkuni koon perusteella).







Lankojen kerimisen lisäksi tuli puuhattua muuta mukavaa:















Ja mitä näistä saadaan?

Maukas brownie!









Kovasti oli tarkoitus neuloakin:













Mutta tohon lankasotkuun meni aika äkkiä hermot. Etenkin, kun sitä tuli purettua muutaman kerran ja tuotoksista tuntui tulevan väärän kokoiset. Mitä tuskaa.

Onneksi mukana oli toinenkin käsityö.






Tosin sen jatkaminen olisi ollut paljon helpompaa, ellei se olisi ollut aina varattu...








BUSTED MÖHKIS! Mä aloinkin jo ihmetellä, miten tuo työ oli menny noin nopeaa eteenpäin.





Kyllähän se, jos on oma pikku käsityöapuri.






Norsu ja hippo kaveristumassa


Paluumatkan Möhkö piti matalaa profiilia ja tuutui mamman projektipussukassa.








Niin sitä reissussa vaan tahtoo rähjääntyä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti