Para aikaa puikoilla -fuskukirjoneulesukat!

Tällä hetkellä puikoillani valmistuu perinteisempään malliin tehdyt sukat. Kun rupesin asiaa tarkemmin ajattelemaan, en olekaan pitkään aikaan neulonut perinteistä sukkaa, joka olisi aloitettu varresta ja siinä olisi käytetty peruskoulussa opittua kantapäätä. ...Ja kun rupesin asiaa ajattelemaan vielä tarkemmin, enpä ole kyllä sukkia ylipäätänsä kauheasti neulonut, ainakaan Ravelry -historiani aikana. He heh!

Täytyy kuitenkin myöntää, että olen tykästynyt kärjestä aloitettaviin sukkiin. Etenkin kaksi sukkaa yhtä aikaa pyöröpuikoilla oli minulle täysin jotain uutta, ja oli kyllä kiva, että sellaisten tekeminenkin onnistui minulta! Saa nähdä, rohkaistunko tekemään joskus toisen parin samalla tavalla.

Vaikka nämä sukkani eivät ole teknillisesti mitenkään tajunnan räjäyttäviä (kuten kaikki muut käsityöni sanomattakin selvää ovat), minusta niiden twisti, oma kiva mauste, tekee niistä oikein hauskat.

 Parasta minusta näissä on se, että vaikka ne nopeasti näyttävät (ainakin minun silmääni) kirjoneuleelta, todellisuudessa lankoja tarvitsee käyttää vain yhtä kerralla. Illuusion kirjeneulepinnasta saa silmukoiden nostoilla. Simppeliä, eiks je? Näin lähes kirjoneule-neitsyenä tällaiset työt on tosi hyviä piristämään neuleen jälkeä. Helppoa, mutta totta! :)

Tässä vaiheessa työn kulkua olisi tietämättömän hankala sanoa, mitä neuleesta tulee. Voisihan se periaattessa olla vaikka lapanen. Möhkis kokeili sukkaa itselleen, yrittäen samalla selvittää tämän mysteerisen tekeleen käyttötarkoituksen.

"Onko tämä hattu?"

"On se. 'Huomio kansalaiset, tervehtikää pormestarianne!' "

"Hmm.. vai kenties kärsän lämmitin?"

"Eihän se näinkään voi  olla..."

Tässä vaiheessa en tohdi paljastaa Möhkikselle tekeleen todellista funktiota. Oletan, että totuus paljastuu hänelle ennemmin tahi myöhemmin. Antaa toisen leikkiä vielä sen aikaa, kun voi. Valmiina ne päätyvät nimittäin lämmittämään hänen toisen huoltajansa, toisin sanoen kirjoittajan avopuolison jalkoja. :)