Viime vuoden haamut(yöt) päihitetty

Vuoden 2014 lopussa minulla oli monta työtä yhtä aikaa langalla, mikä on minulta melko epätavallista. Pelkään, että minusta voisi tulla niitä ihmisiä, joilla on 20 keskeneräistä projektia meneillään ja jotkut niistä unohtuvat, kun innostus loppuu toisen uuden työn takia. Niinpä olen yrittänyt olla natsi itselleni ja päättää ensin sen hetkisen neulokseni ennen kuin saan aloittaa uuden. Se on toiminut ihan hyvin.


Mutta. There's always a but. Poikkeuksia on aina, sehän vahvistaa säännön. Aivan kuten tämä:

Ikuisuusprojekti viltti

Tuo on aloitettu toissa vuoden helmikuussa. Mä luulen, että se valmistuu vielä ihan oikeesti joskus. Mutta se ei tule tapahtumaan lähiaikoina. Silloin kun aloitin tuon, tein reilut 40 kappaletta noita palasia putkeen. Kuvio tuli ehkä liiankin tutuksi ja pieni tauko teki ihan hyvää.

Nyt loppukesästä innostuin taas, kun minulla ei ollut mitään muuta käsityötä enkä ollut ehtinyt aloittaa mitään järkevää. Tein niitä ehkä jotain kymmenen luokkaa. Tarvitsen ehkä vielä yhden ja sitten palasten kiintiö olisi siinä. Sen jälkeen tarvitsisi vain enää kiinnittää ne yhteen ja päätellä (!!!) langapäät. Niin, huutomerkkejä. Koska joku urpo ei tehnyt sitä silloin niitä palasia virkatessaan... Voin kuvitella, miten päättelyvaiheessa toivon voivani kuristaa 2013-minäni. Sitä riemua odotellessa.

Joka tapauksessa, aloitin ikuisuusprojektini ohelle myös muita sivutöitä. Mulla oli meneillään joulukuussa jämälankajoulukalenterivillasukat, tiskirätti (uuuu, mikä jättiprokkis), joululahjabolero ja villapusero. Ainut, minkä niistä sain valmiiksi oli joululahjabolero. Sen olikin valmistuttava olosuhteiden pakosta ennen tammikuuta, mieluiten ennen 24. joulukuuta.

Vaikutti ihan käyttökelpoiselta omistajalleen. Painetta ja paniikkia lisäsi, kun tein mallin omasta päästäni, vaikka en todellakaan ole niitä ihmisiä, jotka loihtivat kaikenlaiset vaatekappaleet ilman minkän sortin mallia tai ohjetta. Ehei, mä oon niitä, jotka ottaisivat GPS:n mukaan vessareissulle, ettei vaan tulis eksyttyä matkalla.

Halusin tehdä nimenomaan tuon työn virkaten enkä löytänyt mieleistä ohjetta, joten siksi päädyin tähän itselleni epätyypilliseen ratkaisuun. Kukaan ei kuitenkaan tietojeni mukaan loukkaantunut.

Kuten aikaisemmat postauksesta näkyykin, että olen saanut hoideltua joulukalenterisukkani kunnialla loppuun. Niin kävi myös tiskirätille:

Villapuserokin valmistui, mutta siitä saatte lukea tulevasta postauksestani, jonka omistan sille. (Aika hyvä cliffhanger vai mitä?)

P.S. Puhuin muuten höpöjä. Mulla oli joulukuussa meneillään yhtä aikaa ei neljä vaan viisi työtä! Muistin juuri tämän:

Tuokin saanee odotella hieman jatkumistaan. Sen jälkeen sitten ryhdistäydyn näiden keskeneräisten projektien suhteen. Mä lupaan. Oikeesti. Uudenvuodenlupaus!